Yhteisharjoitukset 3.5.2012 - palaset loksahtavat paikoilleen
Torstaina 3.5. oli ensimmäiset, kaikkien ryhmien yhteiset harjoitukset Elenan edellisen käynnin jälkeen ja ainakin minulla oli sellainen olo, että kokonaisuutena homma alkaa olla jo aika hyvin hanskassa! Nyt jo muistan, mitkä kohtaukset seuraavat toistaan, minne (suurinpiirtein) täytyy missäkin kohtaa mennä seuraavaa tanssia silmällä pitäen ja ehdin omien liikkeitteni lisäksi silmäillä jopa sitä, missä vierustoverit ovat - tai missä heidän ainakin pitäisi olla!
Tottakai tämän tästä kesken harjoittelun suusta pääsee "hups!", "OHO! Eiku...", "ääh" ja toisinaan jopa hieman painokelvottomampaakin treenisanastoa, sillä hienosäätöä vielä riittää. Uskon kuitenkin, että niin riittää aikakin sen kaiken säädön tekemiseksi ja se on jo paljon, sillä vielä maaliskuussa pieni paniikinpoikanen oli ottaa vallan. Sinnikäs harjoittelu on saanut aikaan sen, että enää ei tunnu siltä, että ryhmämme olisi haukkaamassa liian suurta palaa!
Lapsena usein kokosin palapelejä siten, että haalin kasasta kaikki reunapalat ja laittelin ne ensin oikeaan järjestykseen. Näin palapelillä oli raamit, jolloin sisustan kokoaminen oli helpompaa. Konserttiesityksen valmistelussa lienee nyt sama tilanne, raamit ovat kasassa (ja aika paljon muutakin), jokainen tietää, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää valmiina ja jäljellä onkin lähinnä viimeisten palasten sovittelu kohdilleen.
Toivottavasti mahdollisimman moni kanssatreenaaja pystyy jakamaan nämä positiiviset mietteeni. Mutta jos ei vielä ihan voi, tässä on vielä monta harjoituskertaa tulossa!
Anne C. (kuoro/Isot)
Saija, talollisen tytär (Isot)
Elenan yhteistreenit 22.4.2012
Intoa puhkuen lähdimme pitkästä aikaa Elenan pitämiin yhteistreeneihin. Edellisten yhteistreenien jälkeen olemme harjoitelleet useasti koko aikuisporukalla ja monesti myös lapset ovat olleet osan yhteistreeneistä paikalla. Uskon, että monella on näiden harjoitusten johdosta paljon paremmin homma hallussa ja paniikki alkanut hiipua :)
Aloitimme treenit aikuisporukalla yhdeksältä Runosmäessä. Alkulämpöä otettiin jumppaamalla salin täyttävässä piirissä. Sitten oli vuoro siirtyä konsertin ”roolihahmoihin” ja esitellä itsensä vastaantulijoille tällä nimellä ja tittelillä. En harmikseni muista keitä kaikkia sain tervehtiä, sillä en kirjoittanut heitä heti paperille. Hauska idea tämä oli ja roolihahmo pitääkin muistaa pakata konserttiaamuna pukujen mukana pussiin :)
Elena oli katsellut maanantain treeneissä kuvattuja otoksia ja muistutti meitä jokaista keskittymään myös käsiimme ja siihen mitä niillä teemme. Toistaiseksi kätemme näyttävät pökkelöiltä, kun niihin ei keskitytä. Myös pelimannit olivat mukana heti aamusta, mutta lähtivät ensin treenailemaan keskenään alakertaan.
Aamun käytimme koreografian läpikäymiseen ja ongelmakohtien hiomiseen. Ongelmia syntyy, kun kaikki eivät ole aina paikalla eivätkä vetopaikat jne. pidä välttämättä paikkaansa. Nyt saimme kohdat katsottua ja jokaisen pitäisi tietää paikkansa. Tämä harjoitus oli kaikille hyväksi :) Lounaan jälkeen pääsimmekin kahlaamaan ohjelmistoa yhdessä bändin kanssa – välillä keskeyttäen ja taas ”hioen”.
Puoli kahdelta saimme mukaan ihanat lapsemme esiintymisasuissaan ja heidän kanssaan tanssittavat yhteisnumerot läpikäytyämme pidimme minikenraalit. Olikin todella mukavaa mennä koko konserttiohjelma läpi esiintymisasuissa, vaikka emme oikealla esiintymislavalla vielä olleetkaan. Pääsimme paremmin näyttelemisenkin makuun, kun emme olleet omissa vaatteissamme. Elena kertoi tunteneensa minikenraalin aikana kolmasti liikutuksen tunnetta, joten eiköhän näitä tunteita pystytä tarjoilemaan konserttipäivänä kaikille meitä katsomaan tuleville ihmisillekin. Näin se homma etenee!
Varmasti näiden harjoitusten jälkeen moni hengähti syvään, sillä urakka alkaa olemaan kivasti kasassa. Pientä hienosäätöä toki vielä pitää tehdä ja harjoitella harjoittelun perään, jotta esityksen kaari ja siirtymät olisivat ihan jokaisen selkäytimessä :)
Kiitos kaikille mukavista treeneistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti