sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Uskomatonta mutta totta: se on ohi!

Tyhjää lyö pää, kun kaikki on viimein ohi. Lähes tunnin esitys tuntui hujahtavan kymmenessä minuutissa - miten sitä koko ajan oltiinkin jo viimeisessä polkassa? Siitä tiedän että kokonaisuus ja tarina olivat luissa ja ytimissä ja sitä vain saattoi nautiskella tekemisestä. Ihanaa.

Syväluotaaviin analyyseihin ei näin tuoreeltaan vielä kukaan kykene, mutta alla esiintyjien ensimmäisiä tunnelmia ja konserteista mieleenpainuneita hetkiä heti Jako yhteen -teoksen ensi-iltarutistuksen jälkeen.

Marjaana (kuoro/pelimannit)

**********
Itku tuli katsomossa, kun katsoi mitä on saavutettu. Vuosi oli rankka mutta se kannatti, kun näkee lopputuloksen. 
-Merja

Raimon silmänisku verhoista ennen toisen konsertin alkusoittoa. : ) 
-Marjaana

Alma teki sekä etanan että sammakon!
-Äiti

Lämpöinen tunnelma molemmissa konserteissa. Pieniä virheitä, mutta ei haitannut. Tunnelma toisessa konsertissa parempi. Jerry ei malttanut keskittyä vaan piti omaa hauskaa.
-Terttu

Paniikki, yksi huivi oli karoksissa.
-Kale

Hyvä meininki, ajan taju häipyy tunniksi.
-Jokke

Kaikesta huolimatta töpeksinnät jäivät aika vähiin. Onneksi.
-Inkku

Huojentunut olo toisen esityksen jälkeen kun oli pääsääntöisesti muistanut kaikki vuorot.
-Heikki

Huivitanssi, joka tiivistyi loppua kohden klaran sisääntulosta. Mahtavaa.
-Seppo

Yhtenäisyys oli koko konsertin kohokohta. Kuinka kaikki, jopa ne hiljaisimmat ja rauhallisimmat tanssijat yhtyivät yhtenäiseen tanssimiseen ja hauskanpitoon. Kaikilla oli puhdas hymy naamallaan ja kirkkaita ilon kyyneleitä loppulaulua laulettaessa. KIITOS.
-Liine

Se kuinka kansantanssi alkaa jo vauvana ja voi jatkua vaariin. Tanssista ja musiikista nautitaan läpi elämän, yhdessä muiden kanssa, yhteisössä on voimaa > se on perhe.
-?

Rankka vuosi, mutta työ oli vaivan arvoinen. Mukaan mahtui iloa ja surua, mutta valmista tuli ja hyvät ohjelmanumerot saatiin aikaiseksi. Ihanat muistotkin saatiin koko seuran yhteisestä ponnistuksesta. Kiitos kuluneesta vuodesta!
-N

Viimeisen konsertin jälkeen onnistunut, mutta samalla jotenkin tyhjä olo - tässä tämä nyt sitten oli. Mitä sitten? Mitä seuraavaksi treenataan? Janoten tätä huumaavaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, tanssin riemua, sitä että on musiikin kanssa yhtä... Sitä odotellen,
-Nora

Ensimmäisenä mieleen tulee Elenan leveä hymy katsomosta, jota ehdin nähdä toisessa konsertissa. Mieletön meininki!
-Saija

Tässä se oli! Fiilis oli mahtava ja tanssi oli ihanaa. Marjaanan musiikit koskettavat joka kerta uudelleen ja uudelleen. Kiitos koko Kiikuri-perheelle mahtavasta konsertista.
-Sanna

Aikoinaan osallistuttiin Koski TL:n nuorisoseurojen luokitteluun, josta palaute oli erinomainen, mutta korostettiin kuoron, tanssijoiden ja orkesterin yhteensulauttamisen tarvetta. Nyt olemme saavuttaneet tämän ihanan, ystävällisen, iloisen yhteenkuuluvaisuuden tavoitteen! Siitä kiitos kaikille rohkeille ja harjoituksia pelkäämättömille osallistujille. Kaikille suuret kiitokset!
-Anne V

Yhdyn kaikkiin edellä oleviin kirjoituksiin, ei lisättävää. Oli ylimukavaa!!!
-Reija

Sietämätön jännitys, henki ei tahtonut kulkea. Jännitti niin, että itketti vaan. Eka veto kun alkoi niin jännitys kaikkosi. Keikka vei mukanaan. Toisen vedon aikana oli rentoutunut olo ja se päättyi vuolaisiin kyyneliin Illan hiljaisuudessa aikana. Aivan mahtava ikimuistoinen juttu!
-Taina

Valtava työ. Tuskaa, iloa ja surua. Kaikki nivoutui kuitenkin loistavasti yhteen. Fiilis oli mahtava, lapset yllättivät ohjaajan jälleen kerran ja onnellisuuden tunne vain kasvoi! Tätä kaikkea olemme yhdessä harjoitelleet ja siinä yhdessä loistavasti onnistuttiin, pienistä mokista huolimatta. : ) Kiitos kaikille kiikurilaisille!
-Noora

Vuosi ollut rankka, mutta kannattava. Konsertti oli positiivisesti onnistunut. Kaikki meni nappiin ainakin minun mielestäni. 54 vuotta mukana ollut.
-Pirkko

Tiukkaa vääntöä, vauhtia, vaarallisia tilanteita. Veivausta, ihmettelyä, uusimista, kikkailua. Melkein vuosi tuskaa, hikeä, pxxxaa ja tekemistä. Loppujen lopuksi pari tuntia ja ohi. Ja se pari tuntia oli loppujen lopuksi kuin 2 minuuttia täynnä elämää suurempaa show'ta.
-Tuomas

**********

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti